Äänijooga sai alkunsa ideasta yhdistää kehollisia, henkisiä ja taiteellisia työskentelytapoja. Sekä ääniopiskelijoiden tekemät kuunteluharjoitukset (kuten äänikävelyt tai Pauline Oliverosin
syvän kuuntelun metodit) että erilaiset joogatyylit keskittyvät tietoisen läsnäolon kasvattamiseen. Siksi tuntuikin ainoastaan luonnolliselta yhdistää nämä kaksi lähestymistapaa ja luoda laajempi metodi, missä vuorovaikutus sisäisen ja ulkoisen maailman välillä korostuisi. Tarkoituksena onkin, että kaikki osallistujat pääsisivät kokemaan uuden tavan kuulla ja liikkua ja kehittää sitä kautta vuorovaikutusta oman kehon ja ympäristön välillä, tai vain tulla rentoutumaan miellyttävälle ja rauhalliselle joogatunnille.
Kaikki äänijoogatunnit sopivat kaikentasoisille joogaajille ja kuulijoille. Tapahtumapaikat vaihtelevat, joten jokainen äänijooga on aina ainutlaatuinen kokemus ja rakentuu myös osin
tapahtumapaikan ehdoilla.
syvän kuuntelun metodit) että erilaiset joogatyylit keskittyvät tietoisen läsnäolon kasvattamiseen. Siksi tuntuikin ainoastaan luonnolliselta yhdistää nämä kaksi lähestymistapaa ja luoda laajempi metodi, missä vuorovaikutus sisäisen ja ulkoisen maailman välillä korostuisi. Tarkoituksena onkin, että kaikki osallistujat pääsisivät kokemaan uuden tavan kuulla ja liikkua ja kehittää sitä kautta vuorovaikutusta oman kehon ja ympäristön välillä, tai vain tulla rentoutumaan miellyttävälle ja rauhalliselle joogatunnille.
Kaikki äänijoogatunnit sopivat kaikentasoisille joogaajille ja kuulijoille. Tapahtumapaikat vaihtelevat, joten jokainen äänijooga on aina ainutlaatuinen kokemus ja rakentuu myös osin
tapahtumapaikan ehdoilla.
Ensimmäisenä skolastikkona pidetty Boëthius loi 500-luvulla kolme käsitettä, joihin kiteytyy äänijoogan henki: musica universalis, musica humana ja musica instrumentalis. Mikäli käsitämme musiikin eräänlaisena yleisen tason värinänä sävelten ja rytmin sijaan, ei ole lainkaan vaikeaa kuvitella oman kehomme, maailman ja äänten luomia mahdollisuuksia, jos vain kuuntelemme riittävän tietoisesti ja keskittyneesti.
Musica universalis ei välttämättä ole ihmisen kuulon kantamissa, mutta se äänehtii tilojen, niiden välisten suhteiden ja koko suuren kosmoksen liikkeissä ympärillämme. Pienemmässä mittakaavassa ajateltuna se kuuluu omassa kehossamme: lihaksiston sähköimpulsseina, hermoston surinana, suoliston rytminä, mielensisäisenä äänenä. Harmonian ja yhteyden löytäminen oman kehomme ja ympäristön välillä on yksi syy sille, miksi joogankaltaiset harjoitelmat ovat olleet osa kulttuuriamme, hyvinvointiamme ja elämäämme vuosituhansien ajan. Jooga opettaa meitä kuuntelemaan sekä itseämme että ympäristöämme.
Äänijoogan musica instrumentalis syventää myös kuuntelukokemusta. Ääniympäristö luodaan sekä tietokoneohjelmia että musiikkilaitteistoa käyttämällä ja tilan akustiikkaa hyödyntämällä niin, että jooga-asanat ja äänet seuraavat toisiaan. Tämä luo kokemuksen, joka kantaa mukanaan uusia mahdollisuuksia: mahdollisuuden yllättää, virkistää, synnyttää uusia ajatuksia, pitää hauskaa ja jopa ylittää omia rajoja.
Musica universalis ei välttämättä ole ihmisen kuulon kantamissa, mutta se äänehtii tilojen, niiden välisten suhteiden ja koko suuren kosmoksen liikkeissä ympärillämme. Pienemmässä mittakaavassa ajateltuna se kuuluu omassa kehossamme: lihaksiston sähköimpulsseina, hermoston surinana, suoliston rytminä, mielensisäisenä äänenä. Harmonian ja yhteyden löytäminen oman kehomme ja ympäristön välillä on yksi syy sille, miksi joogankaltaiset harjoitelmat ovat olleet osa kulttuuriamme, hyvinvointiamme ja elämäämme vuosituhansien ajan. Jooga opettaa meitä kuuntelemaan sekä itseämme että ympäristöämme.
Äänijoogan musica instrumentalis syventää myös kuuntelukokemusta. Ääniympäristö luodaan sekä tietokoneohjelmia että musiikkilaitteistoa käyttämällä ja tilan akustiikkaa hyödyntämällä niin, että jooga-asanat ja äänet seuraavat toisiaan. Tämä luo kokemuksen, joka kantaa mukanaan uusia mahdollisuuksia: mahdollisuuden yllättää, virkistää, synnyttää uusia ajatuksia, pitää hauskaa ja jopa ylittää omia rajoja.
|
Ava Grayson on äänitaiteilija ja klassisesti kouluttautunut säveltäjä. Hänelle äänen ilo ja hyöty kuuluvat kaikkeen musiikkiin, niin kokeelliseen noise-musiikkiin, banjonsoittoon kuin tuulen huminan kuunteluun puissa. Hän on opastanut useita äänikävelyitä ja harjoittanut muun muassa äänimeditaatiota ja uskoo vahvasti, että kuuntelu on yksi monesta tiestä oppia tuntemaan itsensä paremmin, vahvistaa elinvoimaa ja jopa kohdata ylimaallista.
Ava työskentelee ja opiskelee Aalto-yliopiston maisteriohjelmassa Sound in New Media. Äänijooga on hänen pro gradu -työnsä taiteellinen osa, mutta sitäkin tärkeämpänä tavoitteena on henkilökohtainen halu tehdä äänijoogasta yhteisöllinen, iloinen ja elämää vahvistava kokemus. . |
Heta Kaisto on tuottaja ja tutkija, jota kiinnostaa uudet yhteistyömuodot jotka voivat hyödyttää niin yksittäistä ihmistä kuin koko yhteisöä. Hänen tavoitteena onkin löytää sellaisia tiloja äänijoogalle, missä ääni, liike ja ympäristö pääsevät parhaiten esiin ja tekevät jokaisesta äänijoogasta yksilöllisen kokemuksen. Heta tekee väitöskirjaansa Aalto-yliopistossa visuaalisen kulttuurin pääaineeseen. Syvä rakkaus musiikkiin on hänelle tärkein lähtökohtia kaikelle tekemiselle.
|
Reeta Partanen on joogaopettaja jonka opetuksessa korostuvat oman vartalon kuuntelu sekä kehon ja mielen yhteisen liikkeen ja hengityksen löytäminen. Tämän vuoden keväällä RYT-200 joogaopettajan pätevyyden saanut Reeta on itse joogannut vuodesta 2002 useiden eri opettajien johdolla ja tutustunut monipuolisesti joogan eri suuntauksiin, mikä näkyy myös hänen tavassaan opettaa ja yhdistää musiikkia osaksi tunteja. Äänijooga-sessioiden aikana hidas flow jooga ja yin-joogan pitkät asanat avaavat ja vahvistavat mutta jättävät tilan myös jokaisen joogin omalle kokonaisvaltaiselle kokemukselle.
Päivätyönään Reeta tekee varainhankintaa kehitysyhteistyöjärjestöille, ja on koulutukseltaan FM historian ja uskontotieteen oppiaineista, Turun Yliopistosta. |
